Stabilointi hakee paikkaansa Ruotsissa

2 joulukuun 2014

Massojen stabilointi on meillä jo arkipäivää ja yleisesti käytetty menetelmä pehmeiden maiden rakentamisessa. Vaikka Ruotsi on lähellä ja olosuhteet pitkälle vastaavat kuin meillä, ei stabilointi ole siellä ollenkaan tunnettu menetelmä. Tilanne on muuttumassa, kun Lemminkäinen vie alan osaamista ruotsalaisten hyödynnettäväksi.

Lemminkäinen on saavuttanut vahvan aseman Pohjois-Euroopan inframarkkinoilla. Ruotsin markkinoilla Lemminkäinen aloitti infrarakentamisen 1990-luvun puolivälissä. Ruotsi on Viron ohella Lemminkäisen strategisia laajenemissuuntia.

Lemminkäinen on panostanut stabilointiosaamiseen ja -kalustoon. Yhtiöllä on jatkuvasti 3–4 stabilointiyksikköä tekemässä erilaisia urakoita. Useiden yksiköiden ansiosta Lemminkäinen pystyy ottamaan isoja ja pieniä työmaita stabiloitavakseen. ”Usein tuntuu, että juuri vauhtiin päästyä pitää lähteä seuraavalle työmaalle”, kuvaa Lemminkäinen Infran työpäällikkö Ville Niutanen. Hänellä on pitkä kokemus stabiloinnista, ensin Biomaalla ja ura jatkuu Lemminkäisen ostettua massastabilointiin erikoistuneen Biomaan toiminnot.

”Suomessa jo kahdeksaan kohteeseen kymmenestä on sopiva resepti olemassa, mutta jokainen työmaa on omansa ja hienosäätöä tehdään tarpeen mukaan – takki auki ei millekään projektille ole syytä lähteä. Tulevaisuuden trendi, jota nyt ollaan kokeilemassa erilaisiin kohteisiin, on tuhkan lisääminen stabilointiin. Jossakin harvinaisissa kohteissa sementti on voitu jopa kokonaan korvata tuhkalla. Siinä on win-win-tilanne, kun muuten jätteeksi kaatopaikalle menevä materiaali voidaan käyttää rakennusmateriaalina.”

Ruotsissa Vallentunassa, Tukholman pohjoispuolella on käynnissä kapearaiteisen Roslagsbanan-rautatien perusparannustyömaa. Rata on alun perin avattu 1800-luvun lopulla. Suuri osa radasta on purettu, mutta edelleen käytössä on Tukholmasta pohjoiseen 65 kilometrin osuus, jolla liikennöi Roslagståg-yhtiö.

Aikanaan rata on rakennettu osin varsin pehmeille maapohjille, jotka ovat ajan myötä painuneet. Nyt perusparannuksessa pehmeimpiä kohtia perustetaan massastabiloimalla niitä Allun stabilointimenetelmällä. Poikkeuksellista tässä on, että radan alle tehdään perustus pelkällä stabiloinnilla. Suomessakin on kyllä käytetty ratatyömailla stabilointia, mutta näissä kohteissa on lisäksi tehty betonipaalutus stabiloidun maakerroksen läpi.

https://youtube.com/watch?v=D5QQyq5826M%3Ffeature%3Doembed

Vallentunan kohteessa oli turvemaata, jonka alla on savi. Stabiloitava kohde on noin 750 metriä pitkä ja radan alle stabiloidaan kymmenen metriä leveä kerros. Kaikkiaan stabiloitavaa kohteessa on 16 500 kuutiometriä.

Viereisen videon alkupätkässä näkee miten pehmeä alusta on pelkän kankaan päälle ajetun murskekerroksen avulla tehdyn väliaikaisen ajotien kohdalla dumpperin alla. Stabiloidulla kohdalla vastaava paikka on aivan kovaa pohjaa.

Työ etenee 25 neliömetrin ruuduin. Yhteen syöttimeen menee kahdeksan tonnia sideainetta ja ruutua kohti tarvitaan kolme tällaista annosta. Massa homogenisoidaan ja sideaine syötetään sekaan kaivukoneeseen asennetulla PMX Mixerillä.

Sideainetta syöttää tela-alustainen kauko-ohjattava PF-painesyötinvaunu. Työtä nopeuttaa kahden syöttimen käyttö, koska työ keskeytyy vain syöttimen vaihdon ajaksi ja toinen syötin ehditään täyttää uudelleen toisen ollessa syöttämässä. Stabilointi onnistuu kahdenkin työntekijän tekemänä, mutta normaalisti stabilointia on tekemässä kolmen henkilön työporukka. Kymmentuntisen työpäivän aikana stabilointi etenee noin 650 kuutiometrin verran.

Roslagsbananilla pääurakoitsijana toimii JM Entreprenad Ab ja Lemminkäinen tekee stabiloinnin heille aliurakoitsijana. Kohde on mainio mahdollisuus esitellä menetelmää ruotsalaisille suunnittelijoille, viranomaistahoille ja muille kiinnostuneille. Lemminkäisen on helppo toimia Ruotsissa, koska urakointiin siellä on jo vuosikymmenten perinteet ja matka kalustonkin siirtämiseen kohtuullinen.

Ensi keävään Allu-stablilointijärjestelmää valmistava ja markkinoiva Allu Stamix Oy osallistuu yhdessä kuuden muun yrityksen kanssa stabilointiseminaarin, jollainen on jo yksi järjestetty. ”Viimeksi seminaariin osallistui 250 henkilöä yli 20 maasta ja seuraavaan osallistumismäärä on mahdollisesti tätäkin suurempi. Stabilointi menetelmänä vaatii vielä paljon markkinointia maailmalla, sillä se tarjoaa paljon erilaisia kustannustehokkaita ratkaisuja erilaisiin kohteisiin. Yleensä, kun saamme ulkomaalaiset kaverit käymään tutustumassa käytännön kohteeseen, kiinnostus nousee toteutuksen tasolle, kertoo Allu Groupin toimitusjohtaja Kauko Pylväs.

Stabilointiin voi tutustua myös uuden massastabilointikäsikirjan avulla.